(13.12.2001)
OLYMPOKSEN JUURELLA
Miekat kalahtaa ja laulu kajahtaa tuplasti, kun Virgin Steele julkaisee
tammikuussa kaksi erillistä albumia, Book of Burningin ja Hymns to Victoryn.
Minä kurkotin aikavyöhykkeiden yli, tarrasin Amerikan Apollonia (Antiikin
Kreikan musiikin, valon, parannustaidon ja runouden Jumala, Zeuksen ja Leton
poika. Apollonilla oli muuten pitkät, kiharat hiukset!), tuomiopäivän
Taavettia kutreista kiinni ja utelin mieheltä yhtä jos sun toista, joihin
Virgin Steelen tuhattaituri David D. DeFeis vastailikin auliisti.
Tämä on omituinen kysymys, mutta olkoon... Pituus, paino, toinen nimi,
ikä, aviollinen asema ja löytyykös sitä ajokorttia?
HahHAHhahHAHhaa! Well... koko nimi on David Dionysos DeFeis.
Pituus...en ole ihan varma, mutta jotain 5,6-5,7 jalan (165-168 cm siis)
väliltä, painosta ei ole minkään valtakunnan aavistusta, sinkku... Mitäs
muuta halusitkaan tietää?
Ikä ja se ajokortti.
Ajokortti on. Olen yhtä vanhempi kuin vuoret mutta nuorempi kuin
eilen! Lapsia muuten ei sitten ole, mutta on minulla neljä kissaa.
Selvähän se... Viime kiertueella ette käyneet Suomessa, mistä moinen?
Se asia ei ollut minun päätettävissä. Mielellänihän oltaisiin tultu
Suomeenkin keikalle, kun se olisi ollut helppoa, kun käytiin Norjassa,
Tanskassa ja Ruotsissakin. Mutta valitettavasti se vaan ei sopinut
aikatauluihin.
No aiotteko te joskus tulla tänne pohjolan perukoillekin?
Ainakin kovasti toivon niin. Luultavasti alamme vähä vähältä esiintyä
niissä maissa, joissa me ei aikaisemmin olla esiinnytty. Me ei muuten olla
esiinnytty ikinä Kreikassakaan... (VS on esiintynyt Kreikassa vuonna '98 -toim.huom.-)
Oivoi... Hei, sun ääni on aivan uskomaton....
Kiitos kiitos!
Eipäs kestä. Niin, kuinka monta tuntia päivässä harjottelet ja millä
tavalla harjotat ääntäsi?
Olen itse opiskellut laulaja, eli siis en juurikaan ole ottanut
laulutunteja. Liityin ensimmäiseen bändiini kun olin yksitoista, ja olen
siitä lähtien laulanut. Enkä suinkaan laula joka päivä, yritin sitä kyllä,
mutta minusta se oli ajan tuhlausta. Sinä aikana kun lauloin, olisin
pystynyt tekemään paljon muutakin, kuten esimerkiksi tavata ystäviäni, joten
siis luovuin jokapäiväisestä laulannasta. Ja silloin kun laulan, keskityn
analysoimaan sitä mikä tuntuu kurkussa hyvältä. Ei siihen sen ihmeellisimpiä
poppakonsteja ole.
Lavalla ollessasi käytätkö taustalaulajia ja kosketinsoittajaa, vai miten
homma pelittää?
Ehen, soitan ihan itse kosketinosuudet lavalla ollessani. Tosin
silloin pitää muistaa niin perhanan paljon lyriikoita ja sointuja
ja...
Muistamisesta puheen ollen: Mahdatkos muistaa mitkä on God of our
Sorrowsin oikean tassun kuusi viimeistä sointua ennen kuin alat
laulamaan?
God of our Sorrows...tuota noin...Emj7, D... ehheh... No se on helppo
biisi, pyörii seitsemän soinnun ympärillä koko ajan.
Olet jorissut, jotta "Fire and water and rain comes down." Kylähän mä sen
veden ja sateen ymmärrän, mutta että tuli. Pieni selityksenpoikanen vois
auttaa asiaa.
Mielikuvitusta neiti, mielikuvitusta! Se voi olla pommi, tai alas
jysähtävä lentokone tai Zeus, joka vittuunnuksissaan paiskoo tulta ja
tulikiveä ihmisten niskaan.
Joo-o... Itse asiassa tuo oli biisistä Fire of Extasy.
No mutta sehän kertoo kahdesta ihmisestä, jotka ovat yhtyneet
seksuaalisuuden ihanuuteen, siinä välillä on paljon intohimoa ja
kipinää.
Niinpä tietenkin! Olet kirjoittanut monta albumia antiikin Kreikan
jumalten sekoilusta. Miten koko hoito oikein syntyi, mietitkö kenties
pollasi puhki mitä ne jumaluudet tekisi?
Ai miten? No otin kynän käteeni ja paperia eteeni ja yhdistin sanoja
lauseiksi, lauseita kappaleiksi jne. Heh, se on paljolti filosofisesti
ajateltu Minun näkemys elämästä, olevasta maailmasta ja sen näkymättömästä
puolesta on se, että Jumalat on aina ollut osa ihmisyyttä, ei suinkaan
mikään ulkopuolinen voima.
No uskotko sinä Jumalaan vaiko Jumaliin?
Minä olen Jumala.
Niinpä niin, johan toi sinun toinen nimikin on jumalan nimi. Dionysoshan
oli antiikin Kreikan viinin ja haltioitumisen jumala, Zeuksen ja kuolevaisen
Semelen poika.
Joo. Hei, kiinnostaako suakin antiikin Kreikan mytologia?!?!?
Kyllä, ja Egyptin myös. Mutta takaisin siihen varsinaiseen asiaan...
Kuvaile itseäsi kolmella sanalla.
Sielukas, asiallinen ja mielenvikainen.
No entäs mikä on ärsyttävin piirre itsessäsi?
Lyhytjännitteisyys. Minä kyllästyn tosi helposti, jos se mitä teen
just silloin ei ole tarpeeksi mielenkiintoista.
En ole ikinä edes nähnyt Virgin Steelen kahta ensimmäistä albumia (Virgin
Steele ja Guardian Of The Flame), ja totta kun puhutaan niin täti tahtoo!
Aiotteko te joskus uudelleen julkaista nuo albumit?
Luultavasti kyllä. Itse asiassa kun tulimme kotiin kiertueelta
maaliskuussa, aloin remasteroida ensimmäistä albumiamme alkuperäisistä
nauhoista, ja nyt siitä on 85% valmiina, ja se kuulostaa hyvältä. Tosin,
olen vähän hankaluuksissa alkuperäisten jäsenten kanssa, sillä he haluavat
uudelleen julkaista nuo levyt ilman remasterointia, tuosta noin vaan ja
vieläpä ilman lupaani. Ja se on paskamaista. Minä omistan kaikki oikeudet
nauhoihin... He ovat huolissaan ainoastaan rahasta ja siitä, että tuleeko
sitä varmasti tarpeeksi.
Virgin Steelellä on kolme albumia, joiden saanti oli rajoitettua silloin
kun ne tulivat pihalle. Miksi näin?
Ihan tarkkaa syytä en osaa sanoa... Ne albumit tulivat ulos silloisen
kanadalaisen managerimme kautta, joka teki pienen diilin Kanadaan ja
Eurooppaan. Manageri oli aika varas, ja yhteistyö loppuikin melkein heti. Se
oli aika suuri ongelma urallemme ja sen etenemiselle. Yhteistyön loppumisen
jälkeen ilmestyi Life Among The Ruins, jota kaiketi on aika hankalaa saada,
mutta kuulemma Nobel Savage on helppo hankkia mistä tahansa.
Joo... Miksi Marriage of Heaven and Hellin teema soi melkein joka
levyllä?
Se yhdistää kolme albumia, kummatkin Marriage Of Heaven And Hellit ja
Invictuksen, toisiinsa. Itse asiassa vein sitä vielä vähän eteenpäin House
Of Atreukselle saakka, sillä ikään kuin linkitin ideoita yhteen. Esimerkiksi
Klytemnestra, hahmo House Of Atreukselta on ikään kuin minun Emalaith,
seuraava inkarnaatio. Ja ehkäpä Arestes on Endyamonin inkarnaatio.
Kuitenkin, joka kerta kun se teema soi, se on aina erilainen.
Virgin Steele on julkaissut 11 albumia. Ajatteletko koskaan: "Voi paska,
taas täytyy tehdä uusi albumi!"?
En missään nimessä! Alan aina innolla tekemään uutta albumia, uusia
biisejä ja sovittamaan ääntäni musiikkiin. Yritän aina tehdä parhaani ja
viedä Virgin Steelen musiikkia askeleen eteenpäin. Jos en tekisi musiikkia,
se olisi vaarallista ihmisyydelleni, sillä se on ilmaisu- ja
purkautumiskeinoni. Ilman musiikkia varmaankin räjähtäisin.
Kerropa jotain uusista albumeista. Esimerkiksi miksi kaksi erillistä
albumia, miksei tupla-albumia?
Alunperin piti julkaista vain yksi albumi, mutta juttu kasvoi ja
kasvoi koko ajan, sillä ravasin jatkuvasti levy-yhtiölle kertomassa, että
minulla olisi vielä tällainen ja tällainen biisi ja olen tekemässä sitä ja
tätä ja niin edelleen. Ehdotettiin, että josko sitä julkaistaisiin
tupla-albumi, kun sitä materiaalia oli vaikka lehmät söisi. Kuitenkin
päädyttiin loppujenlopuksi julkaista kaksi erillistä albumia samana päivänä
ihan soundipoliittisista syistä. Sillä Book of Burningin biisien pitää olla
yhdessä, niin kuin myös Hymns Of Victoryn biisien. Siksi siis kaksi
erillistä albumia.
Selvähän se. Onko mitään mielikuvaa, kuinka paljon edelliset Virgin
Steelen albumit ovat tähän mennessä myyneet?
No ei siis niin mitään hajua! En juurikaan kanna huolta tuollaisista
asioista. Tottakai sitä aina toivoo, että albumit myy sen verran, että saa
laskunsa maksettua. Riittääkö, jos arvelen että tarpeeksi paljon?
Riittäähän tuo.
Sen voin sanoa, että Invictus taitaa olla myydyin levy.
No entäs millaiset odotukset asetat uusille albumeille?
Toivottavasti albumit saavat hyvän vastaanoton. Ennakkoon niitä on
tilattu jotain 40 000-50 000 kappaleen väliltä, joten eiköhän se siitä
suttaannu.
Olette tehneet tätä 20 vuotta. Onko se ollut sen arvoista, ja entäpä
seuraavat 20 vuotta?
Tämä 20-vuotinen taipale on ollut erittäin kiinnostava matka, ja
parasta aikaa oli kun aloitimme Marriage Of Heaven And Hellin luomisen. Se
oli kiireisintä ja luovinta aikaa. Nykypäivänä on helpompaa, sillä minulla
on oma yhtiö ja kaikki on organisoidumpaa kuin aikaisemmin. Välillä tuntuu,
että olemme vielä tiemme alussa, sillä vielä on paljon annettavaa. Olisihan
se tosi hienoa, jos tekisimme tätä vielä seuraavan 20, 40 tai 100 vuotta. No
helvetti, miksei?!
Löytyykö Kreikan mytologiasta aihetta, josta et ole tehnyt biisiä?
On paljonkin. Valitsin House Of Atreuksen, sillä se on ollut mukanani
jo pidemmän aikaa. Tarina itsessäänhän on ajaton, 2000 vuoden takaa tähän
päivään asti. Tosin kelttiläinen mytologiakin kiinnostaa... Pontti kuitenkin
on se, että antiikin Kreikan jumaltarusto on kiinnostanut minua aina, ja
ajattomuutensa vuoksi lyriikatkin ovat kirjoitettu nykyajassa tapahtuvaksi.
Uudella albumilla on yksi kauan sitten kadonnut miksaus. Oliko se ihan
oikeasti hukassa vai panttasitko sitä?
Tarkoitat Nobel Savage -biisiä. Se oli ihan oikeasti hukassa, en edes
tienyt omistavani sen nauhaa. Ja en siis etsinyt sitä, se vaan pulpahti
viime kesänä esiin, kun etsin yhden toisen biisin nauhaa. Anyway, silloin
kun se versio ilmestyi, en juurikaan välittänyt miksauksesta, joten en
edelleenkään oikein tiedä, mitä he sille tekivät silloin. Kuitenkin kun
löysin sen, aloitin heti sen uudelleen miksauksen, ja nyt se kuulostaa
paljon paremmalta kuin alkuperäinen Nobel Savagella oleva biisi.
Miksi Virgin Steele ei ole julkaissut yhtään sinkkua?
Kyllähän! Tai no itseasiassa se on ep, Magick Fire Music. Se on
kuitenkin ainoa. Syy sinkuttomuuteen on se, että Virgn Steele ei ikinä ole
ollut mikään radioystävällinen bändi, musiikki kuulemma on liian raskasta.
Heti kun radiotoimittajat kuulevat bändin nimen, niin ei mitään asiaa
radioaalloille, nimikin yksistään on liian raskas. Ehkä jotkut biisit, kuten
Mists of Avalon ja Cry In The Night, olisivat sopineet radioon, mutta
valitettavasti radiokanavat pelkäävät edelleenkin heavy metallia. Ja
sinkuthan yleensä suunnataan juuri radioon soitettavaksi, joten meidän
kohdalla se olisi ollut turhaa rahan menoa.
Niinpä...
Hei, itse asiassa me ollaan julkastu yks sinkku vuonna 1983, ja se oli
se Cry In The Night.
Sinulla oli kiva miekka Age Of Consentin kuvissa...
Onhan se aito, onhan..?
Eeeh... siis puhutko sinä siitä miekasta, missä kädensijan alapuolella
on neljä käyrää sarvea?
Juuri siitä...
On se aito ja perkeleen painava. Se painaa noin 70 paunaa (ei, en
tiedä paljonko yksi pauna on kiloissa). Kaikki ne ovat aitoja. Minulla on
noin 15 miekkaa, ja sotakirveskin löytyy. Keräilen kaikkea tuollaista. Entäs
sinä?
En keräile miekkoja enkä kirveitä. Miekan kyllä haluaisin, mutta kun ei
niitä täältä Suomesta tahdo löytää...
Saksasta niitä saa.
Pitäis varmaan muuttaa sinne... Noh mutta onko sinulla jotain muuta
kerrottavaa vielä tämän lisäksi? Kysymykset nimittäin pääsi loppumaan.
Aargh! Täällä on niin aikainen aamu, että minun aivot eivät vielä ole
kunnolla hereillä...
Kuppi kahvia auttaa siihen probleemaan.
Joo... No ensinnäkin oli erittäin mukavaa keskustella kanssasi.
Sitten... Olen erittäin pahoillani, että emme ole käyneet Suomessa, mutta
yritämme tulla Book Of Burning- kiertueen aikana Suomeenkin. Ja tietenkin
aiomme tehdä vielä monen monta albumia faniemme iloksi.
MAINIOTA! Kiitän tästä juttutuokiosta, hyvää päivän jatkoa sinne päin.
Kuin myös. Ja kiitos vielä kerran, tämä oli kyllä mukavaa...
Ja näin Amerikan Apollon lehahti takaisin Olympoksen vuorelle.
Jumala on puhunut, nyt kansa voi vavista ihan rauhassa.
~ Sarita Kotkavalkama ~
(julkaistu myös www.sfperkele.net)
Virgin Steele Swedurockissa 2002
Miekkaheavyn veteraanit DeFeis & c.o. rytisyttivät ja tytisyttivät
ihmisten iloksi Sweden Rockissa Sölvesborgissa 7. Kesäkuuta 2002
puolentoista tunnin ajan.
Ilman introa tai muuta vastaavaa herrat
hilpaisivat lavalle ja murjoivat yleisön likimain polvilleen
Invictus-viisulla, ja tahti jatkui jotakuinkin tasaisen jyräävänä, David
kun ei turhia jorissut biisien välissä vaan keskittyi lavalla dynaamiseen
hillumiseen, joka sai muut bändin jäsenet näyttämään rautakangen
nielleiltä.
Uusista viisuista Virgin Steele heitti kehiin ainoastaan
Conjuration of the watcherin jonka perään ilman taukoa pärähti Don't say
goodbye (tonight). Hempeilyosastoa tällä keikalla edustivat God od our
sorrows, jossa olikin yllättäin kaksi säkeistöä. Liekö "Amerikan Apollo"
heittänyt toisen säkeistön lyriikat hatustaan vai eikö sitä vain ollut
äänitetty kokonaisuudessaan Invictus-albumille. Mene ja tiedä?. God of our
sorrowsin jälkeen sai varoa kristallejaan, mikäli tuli ottaneeksi ne mukaan,
kun ilmaan kajahti Vow of honour. Kiesus! Ja sen jälkeen mentiikin taas
tuhatta ja sataa. Jossain vaiheessa David nappasi tassuunsa palavan miekan
ja piti yleisölle jonkinmoisen puheen pätkän. Viimeisenä biisinä herrat
läväyttivät Noble savagen, ja siihen se sitten valitettavasti tyssäsikin
kuin tossu paskaan, sillä rumpali Gilchriest loukkasi toisen takatassunsa
kannujen takaa poistuessaan eikä näin ollen voinut soittaa tahtiakaan.
Virgin Steele on lavalla yhtä mainio, ellei parempikin, kuin albumeillaan.
Tosin päällekkäislauluja ei tullut kuin Noble savagen aikana ja Davidin
hiplatessa syntetisaattoreitaan jätkästä ei näkynyt kuin osa otsalohkoa.
Keikka kokonaisuudessaan oli erittäin ekstaattinen ja mieltä ylentävä
pläjäys. Ainakin allekirjoittaneelle.
Biisilista erittäin epäjärjestyksessa:
Great sword of flame
The fire God
Life among the ruins
Wine of violence
A token from hatred
Vow of honour
God of our sorrows
I will come for you
Don't say gooodbye (tonight)
Conjuration of the watcher
Invictus
Noble savage
The redeemer
(17.09.2002)
JUMALUUDEN JORINAT
Antiikin Kreikan aikaan kreikkalaisilla oli jumaluuksia vaikka muille
jakaa. Oli Narkissos, Apollon, Zeus. Ja Dionysus, viinin ja laulun jumala,
josta tuli suosituin jumaluus jo varhain. Silloin viini virtasi ja toogat
tutisivat. Me emme kuitenkaan elä tätä hellenististä aikakautta, vaan armon
vuotta 2002. Sain toistamiseen tilasuuden keskustella nykyajan laulun
jumalan, David Dionusus DeFeisin, kanssa. Jutun juurena tietenkin olivat 23.
Syyskuuta ilmestyvät remasteroidut Virgin Steelen kaksi ensimmäistä albumia,
Virgin Steele 1 ja Guardians Of The Flame. Mutta koskas sitä itse asiassa
pelkästään pysyisi?
Sitä sitten edelleen ollaan Jumala??
Ainakin kovasti yritän olla? Itse asissa uskon siihen, että jokaisessa
ihmisessä on kaikki elementit jumaluuteen, niin miehissä kuin naisissakin.
Taidankin olla pakana, kun noin uskon. Uskonnot ovat hevonpaskaa.
Viimeksi, kun juteltiin, sanoit että Virgin Steele on julkaissut
ainoastaan yhden sinkun (A cry in the night), mutta mutta? Kipaisin Sweden
Rockissa ja ostin sieltä Snakeskin Voodoo Man sinkun, ja nyt se killuu
seinälläni nimmareilla varustettuna. Onko tuo omistamani sinkku siis ehtaa
tavaraa vai eikö?
Herran pieksut sentään! Se sinkku on aito ja erittäin harvinainen.
Niitä tehtiin aikoinaan ainoastaan tuhat kappaletta promokäyttöön, eli se ei
koskaan ole ollut varsinaisesti markkinoilla. Se sikkuhan on lohkaistu Life
Among The Ruins-albumin jenkkijulkaisusta, ja biisi on siinä bonusraitana.
Sinkullahan on kaksi versiota ko. biisistä. Uskomatonta! Kenelläkään Virgin
Steelen jäsenellä muuten ei ole tuota Snakeskin Voodoo Man-sinkkua.
Sweden Rockissa settiinne sisältyi God of our sorrows, jossa oli kaksi
säkeistöä. Meinasin tipauttaa korvani permannolle, kun kuulin biisin pitkän
version. Tottakai mieleeni juolahti se, että heititkö hatusta sen toisen
säkeistön vai oliko se kirjoitettu, muttei koskaan julkaistu?
Siellä esitetty God of our sorrows oli versio, jonka kirjoitin
Marriage Of Heaven And Hellin metallioopperaan nimeltä Die Rebellen, joka
esitettiin Saksassa. Uudelleenjärjestelin biisejä siihen niiden pituuden
takia. Sweden Rockissa muuten oli mukavaa soittaa! Tosin ensin meille
kerrottiin, että esiintymisaikaa on tunti ja vartti. Sitten selvisi, että se
onkin tunti ja kolme varttia. Emme tosin pystyneet soittamaan kuin
puolitoista tuntia, sillä Frank (rumpali) astui johdon päälle, kun hän
poistui rumpujen takaa, ja nyrjäytti nilkkansa niin pahasti, ettei pystynyt
soittamaan enempää, vaikka yleisö karjuikin encorea. Frank jouduttiin
viemään sairaalaan ja hänelle annettiin tosi tujut kipulääkkeet mukaan,
joita sitten tuikkailtiin häneen säännöllisin väliajoin. Nyt onneksi Frank
on kunnossa.
Mitäpä kuuluu Virgin Steelen DVD:lle, koskahan se mahdetaan
julkaista?
Meillä on moinia suunnitelmia tulevaisuudelle, ja DVD on yksi niistä.
Sitä ollaan työstämässä koko ajan. Olen myöskin tekemässä uutta
metallioopperaa, joka esitetään Saksassa ensi vuoden kesäkuussa. Kirjoitan
myös koko ajan uusia biisejä. Mikä noista toteutuu ensimmäisenä, sitä en
todellakaan tiedä. Olemme myöskin hidastamassa julkaisutahtia, sillä olemme
lähiaikoina julkaisseet niin paljon kaikkea, että pienehkö breikki on
tarpeen itse kullekin.
Paljonkohan ovat edelliset albumit, The Book Of Burning ja Hymns To
Victory, myyneet?
Eääää, en osaa sanoa. Jos olisit kysynyt tuota kesäkuussa, olisin
osannut antaa tarkat luvut, mautta nyt en. Kuitenkin voin valoittaa sen
verran, että ne ovat myyneet hyvin.
David, mikkä mahtaa olla suurin pelkosi?
Se, että menetän ääneni kesken pitkän kiertueen.
Erittäin järkeen käypää? Age Of Consentilla on kaksi cover-biisiä, Judas
Priestin Desert plains sekä biisi nimeltä Stay on top. Kenen biisi tuo
jälkimmäinen on?
Ei harmainta hajuakaan! En ole koskaan kuullut alkuperästä versiota.
Teimme siitä oman versiomme, koska kuulin jonkun version biisitä ja pidin
siitä. Ãänitin sen kasetille, vein studiolle jossa työskentelimme ja soitin
sen jokaiselle joka studiolla oli. Kaikki olivat sitä mieltä, että tehdäänpä
tästä cover-biisi?
Entäpä miksi Judas Priestin Desert plains?
Siksi, koska meitä pyydettiin Priestin tribuutille mukaan. Olimme
tekemässä myös heidän Screaming for vengeancea. Desert plains on biisi,
jonka olen aina halunnut tehdä. Teimme siitä melko erilaisen kuin
alkuperäinen biisi on. Esimerkiksi ne syntikkaosuudet! Pidän toki Screaming
for vengeancesta myös, mutta Desert plains on paljon makeempi biisi.
Ootkos muuten ostellut uusia miekkoja lähiaikoina?
En ole ostellut miekkoja vähään aikaan. Tosin ostin tuossa kivikalvan?
Entäpä Suomeen tulo? Virgin Steelehan keikkailee aina kaikissa muissa
pohjoismaissa paitsi täällä. Miksi meitä dissataan?
En ymmärrä, miksi olemme aina harpanneet Suomen yli kun olemme
soittaneet Skandinaviassa. Sehän olisi luonnollista tulla myös Suomeen
samalla reissulla! Meillä on paljon faneja Suomessa, niin kuin on myös
Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Uskoisin, että kun seuraavan kerran
tulemme niille nurkille esiintymään, niin tulemme myös Suomeen.
Kuuntelin tuossa kahta ensimmäistä Virgin Steelen albumia, äänesi muuten
on luonnollisestikin muuttunut tosi paljon, vaikkain ainahan susta on
lähtenyt ääntä kuin pienestä kylästä. Anyway, noilla kahdella
albumilla äänenkäyttösi muistuttaa lähinnä King Diamondia. Mahdatkohan
diggailla kyseistä herraa?
Totuuden nimessä, enpä juurikaan. Olenhan aikoinaan kuunnellut jonkin
verran King Diamondia, mutta en ole fani eikä minulla ole ainuttakaan
Diamondin tai Merciful Faten albumia, eikä herran laulutyyli ole ollut
vaikuttajana omaan tyyliini. Vaikuttajana minulla on ollut lähinnä
ensimmäisen albumin aikaan Robert Plant. Ja ääneni on tietenkin muuttunut,
onhan siitä jo sentään 20 vuotta aikaa.
Yritän olla korkkiruuvimaisen kiero ja kysäistä Davidin ikää, mutta
vastaus on sama kuin edelliselläkin kerralla:
Olen yhtä vanha kuin vuoret mutta nuorempi kuin eilen.
Jumalauta? siis onko ikäsi joku valtion salaisuus, vai mikset kerro sitä?
Ikä on sellainen juttu, mitä en ole laskenut enää pitkiin aikoihin,
sillä ei ole merkitystä. Ja sitä paitsi jos kertoisin, joutuisin tappamaan sinut.
Ãlä helvetissä!
Ei vaan. Ensimmäisen albumin ilmestymisen aikaa olin periaatteessa
teini-ikäinen, joten neiti on hyvä ja laskeskelee siitä.
Kaahailin internetissä päivänä eräänä, ja löysin sieltä sinun top 10
albumilistan. Siellä oli mm. Type O Negativen October Rust, mikä yllätti,
mutta siellä oli myös Rhapsodyn Dawn Of Victory, mikä yllätti enemmän. Onko
koskaan käynyt mielessä, että Rhapsody saattaisi olla uhka Virgin Steelelle?
Höh! Tuollainen ajattelutapa on aivan perseestä! Mikään bändi ei voi
olla toiselle bändille uhka, sillä jokaiselle bändille on oma aika ja
paikka. Rhapsodyn porukka on hienoa, etenkin heidän kosketinsoittajansa
Alex. Pojat ovat taitavia soittajia, Rhapsody on vähän niin kuin heavy
metallin Vivaldi. Ja ovathan he ottaneet vaikutteita Virgin Steelelta, mutta
entäs sitten? Musiikkia on tehty niin kauan ja paljon, että on vaikeaa tehdä
jotain ennenkuulumatonta tänä päivänä.
Miltä tuntui remasteroida ensimmäisiä albumeja ja kauanko siihen meni aikaa?
No ensin tietenkin piti vähän rukailla alkuperäisiä nauhoja, sillä
niistä piti saada kaikki vesi ja kosteus pois. Aikaa koko hoitoon meni
kuukausia. Remasterointi oli rentouttavaa ja todella pidin siitä työstä.
Yritin tietenkin parhaani, eli yritin saada biiseistä niin hyvän kuuloisia
kuin ikinä mahdollista.
Näin unta, jossa katselin Virgin Steelen musiikkivideota. Onko niitä tehty?
Ai unia vai?
Puujalka kunniaan! Hekotusta ja hihitystä?. Kun naamat oli saatu takaisin
peruslukemille, sain vastauksen kyseiseen asiaan:
Teimme aikoinaan noin puolen tunnin mittaisen videoprojektin, jossa on
tavaraa Life Among The Ruinsilta. Siinä on mm. Snakeskin Voodoo Man, Love is
pain ja Jet black. Se video on kylläkin aika harvinainen, tosin stä voi
tilata kotisivuiltamme, mikäli sitä enää on. Jos aikaa on, suunnitteilla
on tehdä lisää videomatskua.
Sitten mielipideosastolle? Kumpi ompi parmpi: A cry in the night vai Gate of Kings?
Hmm... Mielenkiintoinen kysymys. Kummatkin ovat hyviä, mutta laulutyyli
Gate of Kingsissä on ylivertainen.
Gate of Kings.
Fire of extacy vaiko I will come for you?
Jälleen kerran molemmat ovat hyviä, mutta... I will come for you.
Entäpä paras Virgin Steelen albumi?
Apua, en tiedä! Tottakai sitä tuntuu siltä, että juuri tehty albumi on
se paras mitä on koskaan tullut tehtyä. Jos asiaa tarkkailee
lyriikkapuolelta, niin silloin se on ehkä House Of Atreus ja nimenomaan
kakkososa. Mutta suosikkiviisuja löytyy joka albumilta, niin kuin
esimerkiksi Emalaith, Perfect mansions. Ne kaikki lepäävät harteillani, olen
tehnyt kaikki biisit. Joissain biiseissä luomisprosessi oli tuskallinen ja
joissain taas vähemmän tuskallinen. Kaikki lyriikat ovat revitty kropastani;
stressi, viha, raivo! Kaikki tunnetilat synnyttävät ajatuksia ja ajatukset
taas lyriikoita.
Koska muuten julkaistaan seuraava Virgin Steelen plätty?
Jaa'a. En vähään aikaan haluaisi julkaista mitään, mutta se ei
tarkoita sitä, ettäkö en tekisi mitään asian eteen. Itse asiassa kirjoitan
tällä hetkellä enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin.
Ja sitten terveiset Suomen kansalle?
Olemme erittäin pahoillamme siitä, että emme ole soittaneet Suomesa.
Kiitän ja kumarran fanejamme ja heidän pitkämielisyyttään, lojaalisuutta ja
tukea siitä huolimatta.
Ja näin kiireinen, parisen tuntia sitten herännyt nykyajan jumaluus lähti
kahville, ei viinilasilliselle. Jumala on taas avannut sanaisen arkkunsa ja
me tavalliset tallaajat jäämme odottamaan seuraavaa jumalallista turinatuokiota.
~ Sarita ~
(julkaistu myös www.imperiumi.net)
(19.10.2003)
METALLIOOPPERA JA TULEVAISUUS
Päivänä eräänä päätin taas "kiusata" Virgin Steelen monitaituria, David DeFeis'ta, nipulla epämääräisiä kysymyksiä.
Olihan edellisestä haastattelusta kulunut jo yli vuosi. Ensiksi tietenkin utelin, josko herralla olisi aikaa vastailla.
Kolmas metalliooppera, Lilith, kun oli viennyt miehen aikaa jo kiitettävän pitkään...
Melkein kaksi viikkoa istuin kuin tulisilla hiilillä kunnes vastaukset saapuivat tältä puolijumaluudelta valtameren takaa.
Ainakin minua kiinnostaa uusin metallioopperasi, Lilith. Kerrohan sen tekoprojektista.
Tekoprojekti oli voimakasta hurjapäisyyden, keskittymisen, tunteiden lataumien sekä lepymättömyyden summa.
Työskentelin likimain aamusta iltaan loppuun saakka. Ajattelin ensin että en saisi oopperaa valmiiksi määräpäivään mennessä,
mutta jotenkin vain onnistuin siinä. Talven aikana sain valmiiksi 40 valmista musiikkiosiota.
Joskus aloitin musiikkiosion teon nimestä tai lyriikkaideasta johonkin kohtaukseen ja joskus taas kehittelin musiikin ensin.
Joskus pätkä valmista tavaraa oli yhdistelmä kaikista mahdollisista tavoista miten voi säveltää musiikkia.
Pääasiallinen keskittymisen aiheeni oli yrittää vangita tarvittava tunnelma jokaiseen tarinan kohtaan.
Monta kertaa jouduin toden teolla harkitsemaan mikä osa valmista musiikkia tulisi mihinkin kohtaan tapahtumapaikkaa tai kohtausta.
Tällaisen sitoutumisen teko oli erittäin usein hankalaa koska aina oli monia eri vaihtoehtoja. Päivän pääteeksi tein aina viimeiset muuokset.
Olet nyt siis tehnyt kolme metallioopperaa (Klytemnestra, Die Rebellen ja Lilith). Miksi niitä esitetään ainoastaan Saksan Memningenissä?
Siksi että teatteri, johon kehittelen tämän kaltaista musiikkia, sijaitsee siellä. Nyt minulla on mahdollisuus laajentaa esityksiä muuallekin Saksaan ja myös muihin maihin.
Siskosi, Doreen DeFeis, on oopperalaulaja. Esiintyykö hän missään tekemissäsi metallioopperoissa?
Hän ei ole esiintynyt niissä ainakaan tähän saakka. Toivon että tulevaisuudessa sekin olisi mahdollista. Hän on kuitenkin esittänyt muutamia kappaleitani konserteissaan ja
hän on tehnyt loistavan version kappaleestani Iphigenia in Hades. Doreen on myös julkaissut useita albumeita.
Mistä sitten päästääkin perheeseesi. Kerro heistä jotain.
Kaikki perheenijäsenet ovat musiikki- tai teatterifriikkejä. Melkein jokainen on jollain tapaa mukana taiteen eri lajeissa: musiikki, näyttely, tanssi, maalaaminen ja kuvanveisto.
Uusi albumi on kaiketi tulossa, milloin? Ja entäpä se DVD josta on jo puhuttu ainakin vuoden verran?
Kuka tietää? Virgin Steelellä on useita eri suunnitelmia ja yritämme kehitellä kaikkia samanaikaisesti joten emmen voi olla varmoja mikä niistä toteutuu ensimmäiseksi.
Teemme uutta albumia itseasiassa paraikaa. DVD ja livealbumi ovat melkein loppusuoralla. Kuitenkaan emme ole varmoja siitä mikä noista kolmesta julkaistaan ensin.
Tästä pääsemmekin luonollisesti harvinaisuuksiin. Utelin tuossa aikaisemmin kuinka harvinainen on kaksi biisiä sisältävä Invictus-albumin promosingle...
Se on harvinainen. Promoa painettiin tarvittava määrä medioille, eli noin 200 kappletta maailmanlaajuisesti.
Eikös sinulla ole myös Snakeskin Voodoo Man- promo? Mistä ihmeestä noita harvinasuuksia sinulle siunaantuu?
Jätettäköön se salaisuudeksi ja jatketaan haastattelua! Minkälaisia kiertuesuunnitelmia Virgin Steelellä on, ja jokos sitä tällä kertaa osuisitte Suomeenkin?
Tällä hetkellä teemme satunnaisia keikkoja siellä sun täällä. Kun uusi albumi on julkaistu, teemme koknaisvaltaisen kiertueen.
Mahdollisesti teemme muutaman spesiaalin akustisen keikan tammikuussa, sekä Kreikassa on varmistunut keikka helmikuussa.
Ja kyllä. Ehdottomasti tulemme myös Suomeen.
Blake on julkaissut runokirjan nimeltä Marriage of Heaven and Hell. Perustuuko Virgin Steelen saman nimiset albumit tähän Blaken tuotokseen? Oletko lukenut kirjan?
Eivät perustu. En tiennyt koko teoksesta ennen kuin Marriage of Heaven and Hellin toisen osan nauhoitukset olivat päättyneet.
Tiesin että Blake oli tehnyt teokset nimeltä Songs of Innocence sekä Songs of Experience, mutta siinä minun tietoni silloin tästä runoilijasta.
Frank kertoi minulle Blaken Marriage of Heaven and Hell- nimisestä kirjasta. Luin sen ja nautin siitä erittäin paljon.
Marriage of Heaven and Hell- albumien kappaleet perustuvat elämän oleellisuuteen, kokemuksiin, havaintoihin jne.
Oletkos itse koskaan ajatellut kirjoittaa kirjaa?
Olenpa hyvinkin. Kysymys on vain siitä että milloin ja mistä tuleva kirja kertoo. Kunhan sen keksin niin yritän ainakin. Haluaisin ehkä aiheeksi kaikki lyriikkani, runoni...
Pienet ihmiset ovat parempia laulajia johtuen ruumiinrakenteesta. Oletko samaa mieltä?
HA!!! Enpä ole niinkään varma siitä asiasta. Uskon että äänen laatu johtuu pitkälti kurkunpäästä,
äänihuulista sekä kasvojen "kaikupohjista". Pituus... saattahan osansa olla silläkin mutta en ole siitä niin vakuuttunut.
Kuinka montaa eri kieltä puhut?
Sanoisin että puhun ainoastaan englantia sillä se on ainoa kieli jossa olen etevä. Osaan kangerrella jotain italiaksi ja tiedän muutaman fraasin saksaksi ja kreikaksi mutta...
mieleeni ei ole koskaan juolahtanutkaan että todella osaisin noita kieliä. Minun pitää opiskella niitä paljon paljon enemmän.
Tässä vaiheessa yritin neljännen kerran olla kiero ja udella tietooni Davidin ikää...
Kysyin häneltä mitä muuta merkittävää tapahtui hänen syntymävuonnaan sen lisäksi että hän tulla tupsahti maailmaan. Vastaus kuului näin:
Aurinko hävisi, kuu muuttui punaiseksi ja tähdet tippuivat taivaalta.
Se siitä sitten. Jos Virgin Steele olisi puu, mikä puu se olisi?
Druidien pyhä puu, tammi.
Jotta saisin tietää mitä Davidin pääsä liikkuu työasioden ohella, pyysin häntä jatkamaan seuraavia lauseen aloituksia:
A) Vain sinä...
- ..voit ehkäistä metsäpalon.
B) Jonain päivänä...
... kaikki universumin salaisuudet riisutaan paljaaksi himokkaan katseeni edessä.
C) Mikään ei ole...
...enää pyhää.
D) Sanat...
... ja musiikki ovat elämän viini.
Lopuksi uteliaana ihmisenä kysyin montako porrasta on Davidin upeassa talossa. Kuulemma yksi sisällä, sillä talo on rakennettu yhteen tasoon.
Nyt kun kaikki olennainen sekä epäolennainen on tältä erää selvitetty, voikin jäädä rauhallisin mielin odottamaan jonkinlaista Virgin Steele- albumia...
sekä myöskin sitä, lunastaako David tällä kertaa lupauksensa ja tuleeko Virgin Steele todellakin tulevalla kiertueellaan Suomeenkin vai pitääkö sitä taas lähteä armaaseen naapurimaahan bändiä katsomaan.
~ Sarita ~
(julkaistu myös www.letsmakesomenoise.com)
